Stonehenge Light

Lapsilla on kaksi viikkoa (Jesus wept!) pääsiäslomaa, eli mietin kaikenlaista nörtähtävää ja aikaa mahdollisimman paljon kuluttavaa tekemistä nyt jokaiselle päivälle. Siis sellaista, jonka parissa viihdyn itsekin, kjäh. Eli ylös, ulos ja eväät selkään! Totuus on tuolla ulkona.
Käyskennellessäni täällä etelärannikkon loputtomilla rannoilla ja kukkuloilla kuulen aina mielessäni David Attenborough:n jumalallisen dokumenttiäänen: "Here on the South Coast... The winter is harsh for the wildlife...(merkityksellinen hiljaisuus ja zuumataan yksinäistä hyljettä)...This year spring is late and food is scarce for the grey seal... (kamera siirtyy kuvaamaan pesiviä lokkeja jylhällä jyrkänteellä)... The Atlantic Ocean can be both cruel and nurturing for these young birds... " Ahh. Matkin sitä usein lasteni seurassa, joilla ei ole hajuakaan, mitä äiti taas säätää siellä.

Tänään kävimme pienellä ajelulla ja vierailimme Drombegin kiviympyrällä, joka vähän sellainen diettiversio Stonehengestä. Mielenkiintoinen paikka. Kiviympyrä on rakennettu noin vuonna 1000 ennen ajanlaskumme alkua ja sijoittuu täällä Irlannissa siis pronssikauteen. Kiviympyrän lähiympäristössä on myös kivikautisia hautakumpuja ja pronssikautisten asumusten raunioita. Joista en ottanut kuvaa, koska tuolla oli kertakaikkisen jäätävän kylmää, siis kylmempää kuin olen koskaan Helsingissä kokenut. Ikinä. Ai, sanoo merituuli, sinulla on joku Himalaja-superpartio-Antartika-kuoripuku, Goretexiä ja kommandopipo? Muahh. Ahhahhaa, nauraa tuuli.
Homo Sapiens ei vielä ole keksinyt mitään, mikä pärjäisi sille.

 Drombeg on rakennettu samoja periaatteita noudattaen kuin Stonehenge, eli talvi- ja kesäpäivänseisausten aikaan aurinko nousee osuen tarkkaan harkittuihin rakoihin kivien välissä. Tällaisia kiviympyröitä on Irlannissa pilvin pimein, usein ihan vaan keskellä jonkun maanviljelijän peltoa. Tekisi mieli joskus vielä liittyä paikallisten hippien seuraan juhlimaan jussia oikein kunnon pakanatyyliin, kukkia hiuksissa ja mead:iä juoden, joka on sellainen simamainen, vanha ja perinteinen alkoholijuoma täälläpäin. Pitänee odottaa, että lapset ensin kasvavat ja sitten rupean biibiiciitä puhuvaksi uushippimummoksi West Corkiin.