Välikausi

Lähetin sitten Suomeen päivähoitohakemuksen ja kaksi kouluun ilmoittautumislomaketta. Lasten henkilötunnukset ovat vielä niin uudet ja kiiltävät, että en muistanut niitä ulkoa. Vielä. Keskivertosuomalainen nimittäin osaa vähintään kaksi asiaa ulkomuistista, hereillä, unessa ja kännissä: Maamme -laulun ensimmäisen säkeistön ja oman henkilötunnuksensa. Lapsen syntymän jälkeen myös lapsen ikioma numerosarja tatuoituu äidin mieleen.
Omat lapseni ovat siis ikäänkin juuri uudestisyntyneet suomalaisiksi: he kuulivat omat tunnuksensa nyt ensimmäistä kertaa. Vanhin poikani kommentoi hieman ärtyneenä: Miksi ne ei käytä nimiä, vaan jotain ihme numeroa? Koska olet nyt osa luterilaisen tehokkuuden leimaamaa systeemiä, poikani. Olet  päässyt sisälle koneistoon. Pääsette elämään äitinne lapsuutta ja muistoja uudestaan, omalla aikakaudellanne ja omalla tavallanne.

Suomalainen päiväkoti tulee olemaan nuorimmaiselle jonkinasteinen kulttuurishokki. Ei omia eväitä, nukutaan päiväunet ja ulkoillaan säässä kuin säässä. Päällä joku viritys, jonka nimi on välikausihaalari. Välikausi kuulostaa minusta siltä, ettei olla siellä eikä täällä vaan jossain oudossa välitilassa. Matkalla.Talvesta lähdettiin ja kesä olisi määränpäänä. Suomalainen road trip.

Irlannissa ei kouluissa ja päiväkodeissa missään tapauksessa ulkoilla sateella, tuulisella säällä tai kylmällä ilmalla. Ulkoilua on siis noin kerran vuodessa. Irlantilainen äiti vetäisi tarhan samantien raastupaan raivosta ja kauhusta liilana, jos hänen lapsensa olisi pistetty ulos tihkusateeseen, kovaan tuuleen tai alle 5 asteen lämpötilaan. Jos eli kun Irlannissa on huono ilma, ei suinkaan varustauduta sen mukaisin vermein, vaan mennään suosiolla pubiin lämmittelemään.

Ulkoiluvaatteita ei tunneta lainkaan. Kurahousuja käyttävät vain ammattikalastajat ja rikospaikkasiivoojat. Tytöt menevät leikkipuistoon viimeisen päälle stailattuina: sukkahousut, hame, söpöstelytakki ja nahkasaappaat kuuluvat talviulkoiluvarusteisiin. Samat vaatteet käyvät sisällä ja ulkona myös pojille. Koulussahan on jokatapauksessa koulupuvut, joten aamuisin ei tulee ainakaan koskaan kinaa vaatteista, eikä muuten ketään siis päästä kiusaamaankaan merkkivaatteiden puutteesta. Mitä keskiverrot 10- 7- ja 4- vuotiaat laittavat Suomessa päälleen arkiaamuna? Minulla ei ole hajuakaan. Auttakaa.

Kouluruokailu tulee myös olemaan ihan uusi juttu lapsille. (Voi että, nyt tekisi mieleni yhtäkkiä kanaviillokkia, pinaattilettuja ja ohrapuuroa! Ah.) Näkkileipä tulee myös olemaan aivan uusi tuttavuus, emme ole sitä vielä koskaan Suomessa käydessäme ostaneet. Porkkana-ananasraaste, hernekeitto, pinaattikeitto, siskonmakkarakeitto, itseasiassa kaikki suomalaistyyliset keitot ovat lapsille ihan uppo-outoja. Olemme syöneet aika irlantilaisittain täällä, karjalanpaistia ja lihapullia lukuunottamatta.Onko muuten kouluissa vielä kumiperunoita? Siis niitä, joita me vuonna 1986 salakuljetettiin taskuissa pihalle ja heiteltiin seinään kuin superpalloja? Ja niitä "liha"palasia "kastikkeessa", jotka piti nielaista kokonaisina, ellei ollut sattunut syntymään petoeläimen purukalustolla varustettuna. Oi niitä aikoja.
Kaikkia muistojani en sittenkään taida jakaa lasteni kanssa.

Me elämme tässä omaa välikauttamme. Mikään ei ole vielä varmaa, kaikki on ilmassa, haussa, menossa, vetämässä. Tarvitsen jonkinlaiset välikausimielentilahaalarit.