Hui.
Olo on haikea, kun pakkaan vuosikausia seinillä olleita pikkutauluja laukkuun. Seinillä on tyhjiä läikkiä, eikä talo tunnu enää jotenkin kodilta. Kaikki tuttu on käymistilassa. Kun katson surumielisen tyhjiä ripustuskoukkuja, haluan sekä jäädä että lähteä. Tuon taulun ripustin kahdeksan vuotta sitten, täynnä uuden kodin sisustusvimmaa ja tulevaisuuden toivoa. Tuon toisen ostin Itäkeskuksen Stockalta, kun tyttäreni syntyi. Itken vähän ja pakkaan taas.
Mietin, mitä teen huonekasveille, annanko naapureille?
Lapset haluavat järjestää pihakirppiksen huomenna. Sekin pitäisi organisoida. Leikkihuone näyttää siltä, että siellä on riehunut trooppinen hirmumyrsky, mitä ihmettä sieltäkin ottaisi mukaan? Piippava poliisihelikopteri voi aiheuttaa pommihälytyksen lentokentällä, joten ei sitä. Eikä piippaavaa kaivuriakaan, josta ei edes saa pattereita irti. Miksi kaikki lelut piippaavat, surraavat tai pörräävät? Miksi niistä kaikista puuttuu jotain osia ja ukkeleita? Äh.
Pidän suosiolla kahvitauon ja lähden sitten metsästämään niitä ukkeleita.
Tiedan tunteen hyvin..
VastaaPoistaEi ole helppoa jattaa hyvasteja-ei ystaville, sukulaisille..mutta melkeinpa vaikeinta hyvastit on tosiaankin jattaa talolle, joka on ollut vuosia oma koti ja sen arjen ja elaman keskipiste. Riisua se pala palalta kunnes huoneissa soi vain tyhja kaiku, ja lopulta sulkea ovi perassa kiinni viimeista kertaa-ainakin toistaiseksi viimeista.
Teilla on varmasti edessa kulttuurishokki Suomessa, mutta kun saatte taulut taas siella seinille ja paaset aloittamaan tyot(ajattele TYOT! :) )ja lapset koulun..niin sekin asunto alkaa vahitellen tuntua kodilta..Ja paaseehan tanne takaisin aina-teillehan kuitenkin talo jaa kuitenkin(ja auto:)..ja koirakin odottaa..)Mutta jos oikein kovasti tulee ikava, niin mieti Irlannin syksyisia/talvisia/kevaisia myrskyja/kaatosateita ja tulvia seka lahenevaa ensi vuoden budjettia! :D :(
Toivottavasti jatkat kirjoittelua blogiisi, luen mielellani-ja ehka se myos auttaa tuossa sopeutumisessa.
Hyvaa muuttoa ja uuden elaman alkua.
Veit ajatukset päästäni ja sanat suustani! :-D
VastaaPoistaMietin just tuota sääasiaa eilen, kun pakkasin tauluja. Nyt, kun ilmat ovat näin ihanat, on Irlanti kauneimmillaan ja lähtö vaikeaa. On kuitenkin muistettava se tunne, kun taivas on viikkokausia myrskypilvistä musta ja ulos ei ole mitään asiaa. Kun meri tulvii autoteille ja joet kellareihin ja on pidettävä valot päällä kotona koko ajan. Suomen talvessa on se hyvä puoli, että lähes aina voi mennä ulos. Pitää vaan pukeutua hyvin ja lämpimästi, mutta periaatteessa aina voi lähteä vaikka pulkkamäkeen tai luistelemaan, vaikka mittari näyttäisi -20. Viistossa vesisateessa ulkoilu puolestaan ei houkuttele!
Laitoin jo isäni ostamaan pussillisen ripustuskoukkuja, että saan heti tutut taulut seinälle. Vaikeinta o ehkä se, että muutan "kotiin", jota en ole koskaan vielä edes nähnyt! Vain muutaman valokuvan. Onneksi pääsen heti maalaamaan lauantaina, siitä se uuden kodin tunnelma syntyy: maalin tuoksusta ja tutuista tavaroista.
Töitä näyttää tosiaan olevan runsaasti tarjolla sos. puolella. Aika monta uuttakin yhteydenottoa on tullut, mutta olen jo valintani tehnyt. :-)