torstai 23. toukokuuta 2013

Guten Abend

Vietän tämän viikonlopun Sigmundin ja Carlin epämuodikkaassa seurassa, toisinsanoen neljän päivän kurssilla, jossa käsitellään näitä modernin psykologian muinaisia esi-esiä. Freudin dissaus on niin mainstreamia, että ollakseen hipsteri kannattaa mielummin hehkuttaa kuinka Id, Ego ja Superego ovat superretroa ja siksi taas kovin kuumia käsitteitä. Hipsteriä tai ei, on mielestäni typerää haukkua uraa uurtaneita miehiä, joiden kehittämät käsitteet ja ideat vilauttelevat, hups siis vilahtelevat, jatkuvasti ihan huomaamattamme jokapäiväisissä keskusteluissa.

Corkin yliopistolla oli vuonna Väinö aivan mahtava luennoitsija, kunnon aito ja alkuperäinen rintsikoita takansytykkeenä käyttävä telaketjufeministi, jonka tiukan valvonnan alaisena minäkin graduani väkersin. Kutsun häntä vaikkapa nimellä Dr. C.
Dr. C oli sellainen tyyppi, joista olin lukenut joskus, mutten koskaan ennen oikeasti tavannut: kalifornialainen hippi, alkuperäinen ja aito kukkaseppelepäinen Woodstockin bilettäjä, kansalaisoikeustaistelija ja radikaalifeministi, jonka kirjoituksia lukiessa meni useampikin latte tiukasti väärään kurkkuun. Aivan mahtava tyyppi, jonka seurassa ei kukaan jäänyt älyllisesti kylmäksi. Hänen seurassaan oli vaan ihan pakko ottaa jotenkin kantaa asioihin kuin asioihin tai muuten. Muistan elävästi, kuinka Dr. C kättään vähättelevästi heilauttaen tuomitsi herrat Jung ja Freud suoraan alimpaan mahdolliseen pöytälaatikkoon: "Blaah. They are DWEMs!" Eli siis Dead White European Males. Alhaisia olentoja.
Sitten me nöyrät opiskelijat siirryimmekin taas häpeissämme väittelemään postkolonialismista tai kapitalismiin sisäänrakennetusta patriarkaatista. Oli pakko, koska usein nämä keskustelut käytiin Dr. C:n Lähi-Idän antimista (Palestiina!) ja kalifornialaisesta Chardonnaysta notkuvan ruokapöydän ääressä. Joka sijaitsi tietenkin eräällä Corkin huonomaineisella alueella, koska luokkakysymys.Täytyy myöntää, että yliopistovuoteni olivat aivan mahtavaa aikaa kaikenkaikkiaan.

Jos saisin nyt valita, ketkä kutsuisin illallisvieraikseni, olisi Herr Freud ilman muuta joukossa mukana. Sieltä tulisi varmasti kaikenlaista kuolematonta sitaattia ja teoriaa. Eräs lempparini on ehdottomasti kuvaus alitajuntamme pääpiirteistä: "Like a newborn baby, all the Id wants to do is eat, sleep, urinate, defecate and feel pleasure and it wants it NOW." Tunnen valitettavasti monia aikuisiakin, joihin pätee sama.
Kokkaisin illallisillani (mikä sanahirviö!) vielä kiusallanikin pitkulaisia jauhelihakebabeja, patonkia ja grillimakkaroita. Kikkelikateuksissani tietenkin.






4 kommenttia:

  1. Hauska freudilainen lipsahdus "vilautella"...minun opiskelupäivistäni on kohta 30 vuotta, ja luulen olleeni ainoita jotka SILLOIN epäilivät herra Freudia ja hänen jumalallisuuttaan. Tiedän, että hän oli uranuurtaja, kaikkihan täytyy jonkun keksiä ensin, mutta kun hän käytti esimerkkinään potilaitaan ja perusti teoriansa ns. hysteerisiin naisiin (jotka jälkeenpäin todettiin insestin uhreiksi tai muuten hyväksikäytetyiksi ja siksi täysin epänormaaleiksi), putosi hänen teorioiltaan minusta pohja. Ei yleisinhimillisiä teorioita voi pohjata poikkeuksiin. Muutenkin koko mies taisi olla itse kieroutunut. Eniten minua ärsytti hänen "tietämyksensä" tytön tai naisen maailmasta - en tunnistanut sitä mitenkään! Kikkelikateutta en ole koskaan tuntenut kuin vessajonossa - miesten puolelle ei tarvisi ikinä jonottaa!

    Jälkeenpäin olin onnessani, kun löysin feministejä, joita mies ärsytti samoista syistä! Liian paljon psykologiaa on pohjattu tutkimuksiin, joissa on käytetty tosi suppeita otantoja, helpoista yhteisöistä kuten valkoisista amerikkalaisista miespuolisista yliopisto-opiskelijoista. Mutta aikansa kutakin, nykyään löytyy jo paljon uraauurtavia naispsykologeja jotka vievät tiedettä eteenpäin.

    Myös feminismi muuttaa muotoaan, tyttäreni luetteli kurssiltaan koko joukon uusia nimiä, joista en ole koskaan kuullutkaan!

    VastaaPoista
  2. Muistan, kun kirjoitin esseitä yliopistolla ja haukuin Freudia... Nyt jotenkin näin toisella kierroksella näen myös hänen nerokkuutensa. Kuinka joku oli silloin aikoinaan niin rohkea, että pisti maineensa ja persoonansa likoon ja uursi uraa meille muille, joiden ei tarvitse ottaa riskejä, vaan seurata turvallisesti muiden viitoittamalla tiellä opinnoissaan. Ihailen Freudia juuri tuon kunniahimon ja päättäväisyden vuoksi. Vaikka moni teoria olisi jo ajat sitten haukuttu maanrakoon, olen vakuuttunut, että ilman Freudia emme olisi päässeet ihmismielen ymmärtämisessä näin pitkälle. Tarvitaan joku, johon peilata uusia ideoita ja haudata vanhoja.
    Peniskateudet ja muut voi kyllä tosiaan heittää jorpakkoon, mutta alitajunnan käsite ja terapian koko idea eli ongelmista puhuminen ovat asioita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä nykypäivänä. Sata vuotta sitten ne olivat vallankumouksellisia ja aivan upouusia asioita ja sen vuoksi kunnioitan kieroutunuttakin tienraivaajaa. Juutalaisena Saksassa ja Itävallassa Freud joutui myös todistamaan kaikenlaista ikävää, joka takuulla vaikutti nuoren miehen mieleen ja edesauttoi synkempien teorioitten syntyä. Itse olen Freudin kanssa samaa mieltä yhdestä asiasta ainakin: ihmisellä on sisäänrakennettuna tuhoamisen ja tappamisen vietti, jonka vain sivilisaatio ja suht miellyttävä elintaso pystyvät väliaikaisesti pitämään kurissa noin niinkuin yleisesti ottaen. Jotenkuten edes.

    Mitä tyttäresi opiskelee, kuulostaa mielenkiintoiselta! Itse olen tällainen harrastaja-yhteiskunnallinen haihattelija, jota kiinnostaa kaikenlaiset uudet tuulet ja ajatukset. :-)

    VastaaPoista
  3. Tyttäreni opiskelee feminismin aatteita ja historiaa osana Media ja kulttuuri-kurssiaan. Varmaan yhtenä tekijänä luennoitsijan henk.koht. innostus aiheeseen...mukavaa kun vielä löytyy opettajia, joilla on intohimo johonkin eikä mielessä vain kellonvilkuilu ja palkannosto, sellaisistakin olen kuullut.

    Vinttiä raivatessani löysin vanhoja kurssitehtäviäni (en vieläkään henno heittää pois niitä joista sain täydet pisteet, turhamaisuutta varmaan)ja mieleen palautui elävästi tietyt luennoitsijat, jotka innostivat ja stimuloivat, ja joiden kommentit koristavat joka sivua (jotkut tyytyvät vain ruksaamaan hyvät ideat, toisten kanssa syntyi melkein väittely aiheesta). Hyvien opettajien vaikutus on valtava!

    Muuten samaa mieltä ylläolevista kommenteista paitsi että muotoilisin lauseesi "ihmisellä on sisäänrakennettuna tuhoamisen ja tappamisen vietti..." uudestaan alkaen: "miessukupuolella on...". Miehethän politiikkaa ja armeijaa johtavat ja päätöksistä vastaavat suurimmassa osassa maailmaa, myös länsimaissa. Miehet myös tekevät varmaan 90% väkivaltarikoksista, niin tuntemattomia kuin lähipiiriä kohtaan. Ärsyynnyn joka kerran kun uutisoidaan huolimattomasti ja kaduilla mellakoivat nuoret miehet nimetään "nuorisoksi", kun kyseessä on aina ja pelkästään miehiä. Poikkeuksia saa hakea. Juuri tämä sulkee naiset pois kaikesta, kun "ihminen" onkin vain mies. Voi väittää, että kyseessä on vain sanoja, mutta jos uutisointia tarkennettaisiin, voitaisiin alkaa etsiä syytä siihen, miksi miehet purkavat aggressionsa ja turhautumisensa väkivaltaan. On liian synkkää hokea, että ihmisellä on tappamisvietti, kun puolella yhteiskuntaa ei sitä todistettavasti ole! Maissa, joissa naiset ovat aktiivisesti tappamisessa mukana(esim. Israelin armeijassa tai islamfanaatikkojen toimissa), mennään juuri miesten arvojen mukaan ja heidän ehdoillaan. Skandinaavia, jossa naiset ovat eniten mukana politiikassa ja päätöksenteossa, on rauhanomaisin ja tasa-arvoisin osa maailmaa.

    Nähtäväksi jää, miten esim. ruotsalaiset toimivat miesmellakoitsijoiden suhteen ennen niin turvallisessa lintukodossa!

    VastaaPoista
  4. Olin aika yllättynyt, kun kuulin Ruotsin mellakoista. Saas nähdä, leviääkö ilmiö myös Suomen lähiöihin. Nuoret miehethän siellä tosiaan hilluvat ja purkavat "turhautumistaan" tai mitä nyt milloinkin käytetään syynä väkivaltaiselle apinalaumakäytökselle.

    VastaaPoista