lauantai 23. helmikuuta 2013

No niin.

Nyt tein päätöksen, koska kyllästyin vatvomiseen.
Haen työpaikkoja Suomesta, ja jos tärppää, lähdemme sinne kesällä. Norwegian lentää halvalla Helsinkiin, joten työhaastattelukaan ei olisi mikään ongelma. Vantaan kansainvälisestä koulusta jo luvattiin, että lapset pääsevät kyllä sinne, kunhan läpäisevät kielikokeen. Jos saan työn, se on sitten se Merkki.
Mies voi jatkaa matkatyössään ja matkustaa Irlannin sijasta Suomeen viikonlopuiksi.

Jännittää.



2 kommenttia:

  1. Joo, vaikea on noita Merkkejä tulkita, vai sekö niissä onkin jujuna että voi tulkita niinkuin haluaa ; ) Oma sisäinen tunne on kaiketi paras, ns. sisäinen ääni. Sitä olen itse ainakin seurannut, ja vaikka olen tehnyt virheitä, olen osannut jälkeenpäin korjata virheeni samaista sisäistä tunnetta seuraamalla. Joskus ei vaan käytännössä voi, niin pian kuin haluaisi, koska on vastuussa muista ihmisistäkin eikä vain itsestään. Ikinä en kuitenkaan ole katunut sisäisen äänen seuraamista, koska se on niin puhdas ja voimakas. Pikemminkin olen usein katunut tekemättä jättämisiäni. Toisaalta, järkeäkin saa käyttää!

    Hivenen olen kateellinen, että sinulla on mahdollisuus päästä Suomeen, minulla ei sellaista ollut koskaan, ainakaan lasten syntymän jälkeen. Jos näin tapahtuu, nauti siitä, että olet kokenut kaksi eri maata ja pääset aina tänne lomalle. Suomessa on aivan varmasti paremmat työnäkymät kuin täällä (missä tahansa on!) Lykkyä tykö. Pääset kuitenkin kokemaan Irlannin ihanan kevään, se on paras vuodenaika täällä!

    VastaaPoista
  2. Juu, kevät on AINA täynnä lupausta kes'st', jota ei sitten tulekaan! :-D

    Aloitan tuossa huhtikuussa työnhaun (tai sitten haen nyt yhteishaussa opiskelupaikkaa) ja katselen, tärppääkö. Täällä ei tosiaan ole MITÄÄN tarjolla, mikä on surullista. Onhan tämä kuitenkin minulle jo rakas, toinen kotimaa.

    VastaaPoista