Nojaan sohvatyynyä vasten ja ikävöin sitä jo. Niin monta vuotta se on siinä tukenut selkääni ja todistanut huonoja tv-ohjelmia. Mitä sekin on nähnyt tähänastisessa elämässään. Samaa kai kuin minäkin. Kaikki se on nähnyt: lapset sylissä, jonkun itkevän, jonkun haluavan keksiä.
Autossa on Suomen lippu. Tarra takaikkunassa. Huomenna se revitään siitä pois ja vieraat lapset istuvat siellä, missä omani tappelivat, katselivat värityskirjaa matkalla hiekkarannalle ja joivat pillimehujaan. Niin monta kertaa, aina sama uudestaan. Minä olen silloin jo kaukana.
Kaikki, mitä nyt näen, muistuttaa minua viidestätoista eletystä vuodesta. Kaikki lapset syntyivät täällä, tämä on ollut ainoa koti.
Olen ihan hiljaa ja yritän käsittää.
Huomenna lähdemme pois.
Niisk. Tsempit lähtöön! Ja uuteen kotiin asettumiseen.
VastaaPoistaNyyh, tuli ihan tippa linssiin. Hyvaa matkaa uuteen elamaan!
VastaaPoistaNo..tanaan taas sataa..helpottaa (ehka) vahan lahtoa..
VastaaPoistaVaikeaa se on..Tanaan sattuu, ja huomenna ja ylihuomennakin..mutta se vahenee kun elama asettuu..Ja kuten sanoin, paaseehan tanne takaisin. Surullista kylla, etta taas on yksi suomalainen vahemman Co.Corkissa..:( Ei Cityssa, vaan nimenomaan countyssa.
Miten teidan lapset sen ottaa? Ehdotin lapsille, etta mita jos lahtisin Suomeen vuodeksi toihin, ja te sinne kouluun..pelastyivat tosissaan! Mutta meidan lapset eivat osaa suomea lainkaan-'moi' ja 'kiitos', siinapa se.
Kai otit sen sohvatyynyn mukaan? ;)
VastaaPoistaTervetuloa Suomeen! Kulttuurishokki on kyllä varmasti kova Irlannissa asumisen jälkeen. Täällä ihmiset ja käyttäytyminen vain ovat kovin toisenlaisia sekä hyvässä että pahassa. Paljon tsemppiä sinulle ja lapsillesi tänne asettumiseen :)
VastaaPoistaKiitos tsempeistä! :-)
Poista:-)
VastaaPoistaEn saa sitä valtavaa tyynyä mukaan, mutta Ikeassa olisi Vantaalla lähes samanlainen myynnissä, joten suuntaan sinne heti huomenna!
County Cork on tosiaan kivempi kuin City. Irlantilaiset eivät jotenkin osaa rakentaa kaupunkeja kivasti, kyllä maaseutu on tämän maan sydän. :-)
On niin kummallinen olo, kun 50% mielestä on innostunut ja odottavainen ja toiset 50% surua täynnä!
Suomessa itsellani on aina jotenkin levoton olo..vaikka sitten taalla taas perhetta ja sita lapsuuden/nuoruuden Suomea valilla ikavoikin..Se on janna tunne tama tallainen elama, kun pitaa jakaa itseaan kahteen paikkaan. Ja hippunen ikavoi viela Englantiinkin..
VastaaPoistaNiin se just menee: sydän on jakautunut kahteen osaan, eikä ole koskaan enää 100%:sti kotonaan missään. Aina puuttuu se toinen puolisko. Toisaalta se on myös ihana rikkaus, enkä vaihtaisi sitä poiskaan.
PoistaHyvää matkaa teille ja VARMASTI tavataan. Suomi-tapaamisissa tulee meille kaikille sinua varmasti ikävä. Päivitähän blogia Suomessakin?
VastaaPoistaSamoin. :-) Ikävä tulee kaikkia ihania ihmisiä, mutta rampataan täällä sitten lomilla! Suomesta irtoaa varmasti jutunjuurta ja kulttuurishokkia, joten päivitän blogia säännöllisesti.
Poista