keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Palikoita

Ihan turha keksiä mitään tekosyitä, koska oikeasti en ole vain jaksanut/viitsinyt blogata. Ja mitä kauemmin aikaa on edellisestä kyhäelmästä, sitä korkeampi kynnys.

Ehkä elämä on ollut jotenkin niin yhtäaikaisen asettunutta ja kiireistä, että. Sitä arkea. 

Mutta myös uuden asuinympäristöni tutkimista avoimin silmin:


Pari kilsaa Helsinki-Vantaalta löytyy koskia ja peltomaisemaa. Tätä minä Suomessa rakastan: cityelämää ja pöndeä ihan sulassa sovussa vierekkäin. 


Koska asun stadissa (Vantaalla, mutta) on omatuntoni käskenyt minua nauttimaan myös kulttuuritarjonnasta, koska sitä kerran on. Kaupunkilaisenhan kuuluu sivistää itseään ja olla ajantasainen, koska sillä saa henkistä pääomaa korvaamaan itse pääoman puutetta.

Mikä tämä on? Spielbergin joku ylijäämä? En tiedä, mutta se on kulttuuria, koska se on Kiasmassa ja se on iso:


Kukahan nuokin Legot joutuu siivoamaan?


Tuohan esittää jotain. Tajusin tämän.


Kiasmasta jäi kaiken vitsailun jälkeen loppujen lopuksi erinomaisen hieno fiilis. Ei siellä mitään pidä tajutakaan, olla vaan. Katsella. Välillä jopa kosketellakin. Ja antaa teosten tulla jälkeenpäin uniinkin kummittelemaan ja alitajunnan aaltoja nostattelemaan. Olen nyt kulttuurihenkilöitä, dahlings.

Citymarketin kurpitsa haisee muuten sisältä ihan yhtä kaamealle kuin Supervalunkin. Tässä omat, ehkä aika syvällä piilevät, kuvanveistäjän kykyni olivat koetuksella. Huu. Nyt jouluvaloja ripustamaan. Ehkä alan naapuruston migreenilaukaisemeksi ja koristelen partsin tyypilliseen irkkutyyliin, eli mahdollisimman paljon vilkkuvia värivaloja mahdollisimman pienessä tilassa mahdollisimman muovisen näköisinä. Hyvää pikkujoulukautta kaikille!



4 kommenttia:

  1. Ei varmaan saa Suomessa laittaa vilkkuvia värivaloja parvekkeelle koska kielto ; ) Tervetuloa takaisin blogimaailmaan, jo ihmettelinkin mihin olit hävinnyt. Joko Suomessa kohkataan joulusta? Nyt kun päästiin Halloweenista eroon, alkaa jouluvillitys oikein kunnolla. Kiasma on hieno rakennus arkkitehtuurisesti, mutta taidetta ei useinkaan ymmärrä yhtään. Eikä siinä mitään, mutta se ei usein ole edes visuaalisesti kiinnostavaa, kuten useimmat videoinstallaatiot. Nuo esimerkkisi ovat sentään värikkäitä!

    VastaaPoista
  2. Kyllä täälläkin on joulutohina on jo alkanut. Suurimmalla osalla naapureita on jo jouluvalot päällä.

    Ajattelin aina, etten ole yhtään tauideihmisiä, enkä kerta kaikkiaan ymmärrä taiteesta mitään. Kiasmaan mennessä päätin tyynesti jättää niin sanosti aivot narikkaan ja vaan ihmetellä niitä juttuja ikäänkuin olisin pieni lapsi. Se toimi! :-D

    VastaaPoista
  3. Jouluostokseni alkoivat tänään, menin varta vasten Tescoon, huomenna on viimeinen palautuspäivä ns. kenkälaatikkolahjoille - en tiedä näitkö keräyksiä koskaan Irlannissa. Täkäläinen koulu kerää joululahjoja Chernobylin vanhuksille, minä ostin pieniä lahjoja jollekulle Babuskalle. Ajattelin omaa edesmennyttä äitiäni, ja mistä hän olisi tykännyt. Pakkasin superlämpimät sukat, käsineet, saippuaa, käsirasvaa, kauniita hiuspinnejä, vaahtokarkkeja, värikyniä ja vihon - nämä olivat listalla tavaroista, joita siellä kaivataan. Laitan vielä joulukortin mukaan. Mies on etevä paketoinnissa, joten hän paketoi laatikon joulupaperilla - siis kannen ja laatikon erikseen, koska organisaation pitää pystyä avaamaan jokainen paketti. Mitään uskonnollista tai poliittista ei saa laittaa mukaan. Tekisi mieli lähettää terveisiä Putinille, että pidä mies huoli maasi vanhuksista, ennemmin kuin armeijastasi, mutta olkoon. Mies kyllä vähän nurisi, että Putinia ei kyllä saisi tuhraamaan sunnuntai-itapäivää jonkun Babuskan kenkälaatikon kanssa...mutta minun mieheni onkin eri ainesta! Teen tämän joka joulu, ja aina siitä tulee hyvä olo. Yleensäkin yritän muistaa erinäisiä hyväntekeväisyyksiä, sen sijaan että lähden tuhlaamaan ostoskeskuksiin. Siis yritän...

    VastaaPoista
  4. Hyvää itsenäisyyspäivää! Miltä maistuu tämä päivä Suomessa? Täällä sitä ei juhlita, tavallinen työpäivä.

    VastaaPoista