Syksy Vantaalla

Laitan nyt vain muutaman kuvan tanne ja kirjoitan lisaa myohemmin. Uudessa ipadissa ei ole skandeja (irlannista tuotettu), joten teksti nayttaa ulcosuomalaiselta pahimmillaan.

Tama ruska vaan on niin taivaallista. Sita oli ikava.

Elämää hetkessä

Syksy Irlannissa ei ole koskaan ollut lempivuodenaikojeni joukossa, joten on mukavaa muistaa, miten kaunis suomalainen syksy parhaimmillaan onkaan. Siitä on yli kymmenen vuotta, kun viimeksi sain nähdä näin upeita ruskan sävyjä missään. Leudossa Irlannissa puut eivät nimittäin muutu yhtä loistavan värisiksi kuin hallaöisessä Suomessa.

Ikävöin edelleen monia asioita "omasta" (=pankin) kodistani Kinsalessa, mutta muistan myös homeen seinällä, työttömyyden ja masentavan lamailmapiirin. Olenkin nyt oppinut ihan vaan nauttimaan hetkestä, elämään kliseen mukaisesti päivän kerrallaan. Pysähtymään kauniin maiseman ääreen nautiskelemaan ja iloitsemaan helposta elämästä toimivassa, suomalaisessa järjestelmässä. Jos pitää tehdä jotain, sen voi aina tehdä netin kautta. Ihan kaiken. 

Rakastan myös kuljeskella rakkaassa stadissani, meren äärellä ja tutuissa kortteleissa. Helsinki on kaunis, todella kaunis. Ensi viikolla minulla on keskellä viikkoa ylimääräinen vapaapäivä, jonka aion viettää ihan vaan keskustassa pyörien ja kahviloissa istuen. Taidan ostaa jonkun suomalaisen kirjailijan tuotoksen ja  nauttia siitä korvapuustin kera, ehkä näillä ilmoilla jopa katuterassilla kaffitellen.

Lapset viihtyvät edelleen erinomaisesti uudessa koulussaan ja uusien kavereiden kanssa. Ainoa, mikä tökkii ja on vaikeaa on suomen kielen opiskelu, mutta sekin on pikkuhiljaa lähtenyt joten kuten käyntiin. Suomalaiset sanahirviöt pelottavat juuri lukemaan oppinutta lasta pituudellaan ja Ä:t ja A:t menevät vielä senoissa sakaisin. Läksyjä on suunnilleen saman verran kuin Irlannissakin ja koulupäivän pituus on myös neljäsluokkalaisella suurinpiirteiden tasoissa. Ekaluokkalaisen päivä puolestaan jatkuu ip- kerhossa, jonne onkin järkätty vaikka mitä: taidekerho, urheilukerho, kokkikerho, kuoro, käsityökerho... I am impressed.

Tulipa tässä käytyä myös pienellä Tallinnan reissulla suomalaista viinarallia todistamassa ja buffettia mättämässä. Tallinnan satamaan jäikin muutama örisijä, joilta kiellettiin pääsy takaisin laivaan, lapsiperheiden suureksi helpotukseksi. Muuten porukka oli siistiä ja nautiskeli vain muutaman oluen tai viinin, vähän niinkuin irlantilaiseen tyyliin. Mukavaa oli.

Saaristomaisemat olivat aurinkoisessa säässä aivan upeita:

Tallinna oli paremman näköinen ja jotenkin siistimpi kaikin puolin verrattuna edelliseen vierailuuni yli kymmenen vuotta sitten:

Vana Tallinn kahvia, nam! :-)